Perustuslain tuho: valta siirtyi, kansalta ei kysytty
Kahdeksan valtiosääntöistä käännettä 1983–2018 siirsivät valtaa presidentiltä eduskunnalle, valtioneuvostolle ja EU-tasolle. Muutokset vietiin läpi ilman sitovaa kansanäänestystä.
Valta siirtyi, kansalta ei kysytty
Perustuslain räikkä on liikkunut yhteen suuntaan: valtaa on siirretty pois kansalta ja keskitetty instituutioille.
Kansalle ei rakennettu sitovaa oikeutta käynnistää, hyväksyä tai torjua perustuslain muutosta.
1983–1995: presidentiltä eduskunnalle
Ensimmäinen vaihe vahvisti eduskuntaa, puolue-enemmistöä ja parlamentaarista hallitusta. Kansan sitovaa päätösvaltaa ei kasvatettu rinnalla.
Eduskuntatyön suuri uudistus
- Muutos
- Valtiopäiväjärjestyksen eduskuntatyötä koskevia säännöksiä kirjoitettiin laajasti uusiksi. Eduskunnan oma asema ja toiminnan jatkuvuus vahvistuivat.
- Vallan seuraus
- Koiviston kaudella käynnistyi parlamentaarisen vallan pitkä vahvistaminen.
Suora vaali, mutta valitsijamiehet jäivät
- Muutos
- Presidentinvaalista tehtiin suoran henkilövaalin ja valitsijamiesvaalin yhdistelmä. Samalla perustuslakiin tuotiin vain neuvoa-antava kansanäänestys.
- Vallan seuraus
- Kansa sai äänestää, mutta lopullinen valinta saattoi yhä jäädä puolueiden valitsemille valitsijamiehille.
Presidentin valtaa leikattiin
- Muutos
- Eduskunnan hajottaminen sidottiin pääministerin perusteltuun aloitteeseen. Hallituksen muodostaminen ja vastuu kytkettiin entistä tiukemmin eduskuntaan.
- Vallan seuraus
- Valta siirtyi presidentiltä eduskunnan puolue-enemmistölle. Kansalle ei annettu sitovaa veto-oikeutta.
Jarru poistui, velvoitteet kasvoivat
- Muutos
- Eduskunnan 1/3-vähemmistön yleinen oikeus jättää tavallinen laki lepäämään poistettiin vuonna 1992. Vuonna 1995 perusoikeusuudistus laajensi positiivisia oikeuksia.
- Vallan seuraus
- Puolue-enemmistö pystyi päättämään nopeammin samalla kun julkisia velvoitteita nostettiin perustuslain suojaan.
1999–2018: valtaa myös EU-tasolle
Toinen vaihe sementoitiin uuteen perustuslakiin, laajeni EU-järjestelmään ja päättyi yksityisyydensuojan kaventamiseen valtion tiedusteluvallan hyväksi.
Koivistolainen parlamentarismi sementoitiin
- Muutos
- Neljä perustuslakia yhdistettiin yhdeksi. Eduskunnan ja sille vastuunalaisen valtioneuvoston asemaa vahvistettiin presidenttiin nähden.
- Vallan seuraus
- Puolueiden hallitsema eduskunta nousi järjestelmän keskukseksi. Valtakunnallinen kansanäänestys jäi neuvoa-antavaksi.
Lissabon laajensi EU-tason päätösvaltaa
- Muutos
- Lissabonin sopimus muutti EU:n perussopimuksia ja vahvisti unionin päätöksentekoa. Suomessa sopimus hyväksyttiin ilman kansanäänestystä.
- Vallan seuraus
- Päätösvaltaa siirtyi kansalliselta tasolta EU-järjestelmään ilman suomalaisten suoraa hyväksyntää.
EU-jäsenyys kirjattiin, kansalaisaloite pysähtyi eduskuntaan
- Muutos
- EU-jäsenyys lisättiin perustuslain 1 §:ään. Samassa uudistuksessa 50 000 kansalaiselle annettiin aloiteoikeus eduskunnalle.
- Vallan seuraus
- EU-jäsenyys nostettiin perustuslain tekstiin, mutta kansalaisaloite ei johtanut sitovaan kansanäänestykseen.
Viestisalaisuutta kavennettiin valtion hyväksi
- Muutos
- Perustuslain 10 §:ää muutettiin, jotta viestin salaisuutta voidaan rajoittaa sotilaallista toimintaa tai vakavaa kansallista uhkaa koskevassa tiedonhankinnassa.
- Vallan seuraus
- Kiireellinen 5/6-reitti löytyi, kun muutos laajensi valtion tiedusteluvaltaa. Kansa ei ratifioinut muutosta.
Kahden mandaatin perustuslakilukko
Kansalle valtaa palauttava muutos tarvitsee puolueiden lähes mahdottoman yhteisymmärryksen kahdella peräkkäisellä eduskuntamandaatilla.
Poikkeus toimii vain, jos puolueet ovat jo sopineet muutoksesta.
Lähes teoreettinen mahdollisuus — ellei muutos kasvata eduskunnan, hallituksen tai ylikansallisen järjestelmän valtaa.
Historiallinen yhteisymmärrys on löytynyt vallan keskittämiseen. Vallan palauttamiseen kansalle samaa enemmistöä ei ole syntynyt.
Ottawa näyttää päätöksenteon kitkan
Ottawan miinasopimuksen purkaminen ei ollut perustuslakimuutos. Siihen riitti tavallinen enemmistö — ja silti purku oli vuosien poliittinen taistelu.
Lopullinen selvä äänestystulos peittää sitä edeltäneen poliittisen kitkan. Jos tavallisen sopimuksen purkaminen oli näin vaikeaa, partisaaninen 2/3 perustuslakimuutos kahdella mandaatilla on moninkertaisesti vaikeampi.
Kansalaisaloite pysähtyy eduskuntaan
Vuoden 2011 uudistuksessa kansalaisille annettiin aloiteoikeus — mutta ei päätösvaltaa. Eduskunta saa viimeisen sanan.
Asia menee eduskunnalle. Kansanäänestystä ei synny.
Perustuslakialoite viedään kansanäänestykseen. Kansa päättää.
Samassa uudistuksessa EU-jäsenyys kirjoitettiin perustuslain 1 §:ään ja kansalaisaloite jätettiin eduskunnan harkinnan varaan. Näennäinen osallistuminen ei muuttanut sitä, kuka päättää.
Myrkkypillerin seuraukset
Puolue voi luvata muutoksen, vaikka se tietää vallanpalautuksen törmäävän kahden mandaatin 2/3-lukkoon.
Massamuutto
Tulevat suomalaiset menettävät uskonsa vaikutusmahdollisuuksiinsa ja muuttavat pysyvästi pois maasta.
Sisällissota ja pirstoutuminen
Kun rauhanomainen korjausreitti on lukittu, legitimiteettikriisi voi purkautua väkivaltaisena konfliktina ja maan hajoamisena.
Yksi poliittinen sukupolvi sitoo tulevat sukupolvet järjestelmään, jota nämä eivät voi itse suoraan muuttaa tai hylätä.
Vallan palauttaminen kansalle
Kansalaisaloitteet muuttamattomina sitoviin kansanäänestyksiin.
Eduskunta ei saa haudata, vesittää tai kirjoittaa aloitetta uusiksi. Kun kannatuskynnys täyttyy, kansa ratkaisee asian suoralla enemmistöllä.