SL
Suomen Liittokunta
Etusivu/Ratkaisu
Ratkaisu

Liittokunta: kansa päättää, alueet kilpailevat

Lopullisessa Liittokunnassa autonomiset alueet päättävät kaikesta paitsi puolustuksesta. Kansa päättää asioista suoraan. Liittokuntahallinto hoitaa vain puolustuksen; erillinen Liittokuntaoikeus valvoo luovuttamattomia oikeuksia.

Suoraan
kansa päättää asioista ilman puoluevälikättä
Alueittain
autonomiset alueet päättävät omista menoistaan ja säännöistään
1
liittokuntahallinnon tehtävä: Suomen sotilaallinen puolustus
5 %
Liittokunnan luonnoksen myyntivero yhteisen puolustuksen rahoittamiseen

Koivistolainen parlamentarismi palkitsee valtion paisuttamisesta ja hävittää vastuun. Välikädet poistetaan: kansa päättää suoraan, alueet kilpailevat ja rationaalinen oma etu suojaa omaisuutta valtiolta.

01

Kansa päättää

Sitova äänestys ratkaisee asian. Puolue ei muuta päätöstä jälkikäteen.

02

Alueet kilpailevat

Asukas voi vaihtaa alueelle, jonka verotus, palvelut ja säännöt sopivat hänelle.

03

Yhteinen taso pysyy pienenä

Liittokuntahallinto vastaa puolustuksesta. Liittokuntaoikeus ei saa laajentaa tehtäväänsä sen ulkopuolelle.

Siirtymä ei ole lopullinen Liittokunta

Vaihe 1 · siirtymä

Kansallinen valta avataan kansalle

Kynnyksen ylittävät kansalaisaloitteet viedään muuttamattomina sitovaan kansanäänestykseen. Nykyinen valtion budjetti puretaan menoerä kerrallaan äänestettäviksi päätöksiksi.

Vaihe 2 · päämäärä

Päätösvalta siirtyy autonomisille alueille

Lopullisessa Liittokunnassa alueet päättävät omista budjeteistaan, veroistaan ja säännöistään. Kansalliselle tasolle ei jää yleistä budjettia tai yleistoimivaltaista parlamenttia.

Budjettinippu tekee vähemmistöistä eturyhmäkartellin

Nykyinen budjetti
  1. 1. Tuhannet menoerät sidotaan yhdeksi paketiksi.
  2. 2. Eturyhmät vaihtavat tukea toistensa menoihin.
  3. 3. Vähemmistöjen liitto käyttää enemmistön rahaa.
Menoerä kerrallaan
  1. 1. Jokainen kustannus saa oman äänestyksensä.
  2. 2. Äänestäjä näkee hyödyn ja oman maksuosuuden.
  3. 3. Yksittäinen edunsaajaryhmä ei muodosta kansan enemmistöä.

Autonomiset alueet tekevät poistumisesta todellisen vaihtoehdon

Poistuminen

Asukas ja yritys voivat siirtyä naapurialueelle, jos verotus nousee tai hallinto heikkenee.

Vaikuttaminen

Alue joutuu kuuntelemaan asukkaitaan, koska huono päätös voi viedä sekä ihmiset että verotulot.

Itsehallinto

Alue päättää verotuksesta, sääntelystä, koulutuksesta, terveydenhuollosta ja muista paikallisista asioista.

Rauhanomainen ero

Alue voi erota Liittokunnasta kansanäänestyksellä. Keskushallinto ei omista aluetta tai sen asukkaita.

Aloitteesta sitovaan päätökseen viidessä vaiheessa

  1. 01

    Aloite

    Aloite etenee, kun se saa 0,2 % äänestysalueen äänioikeutettujen tuen.

  2. 02

    90 päivää

    Riittävän tuen saanut aloite menee sitovaan äänestykseen 90 päivässä.

  3. 03

    Oikeussuoja

    Aloite ei voi kumota perustuslain I artiklan luovuttamattomia oikeuksia.

  4. 04

    Vaikutus

    Äänestäjä näkee päätöksen vaikutuksen veroihin, menoihin ja ostovoimaan ennen äänestystä.

  5. 05

    Sitova tulos

    Enemmistön päätös pannaan toimeen muuttamatta sitä puolueiden neuvotteluissa.

Neliöllinen äänestys · 100 pisteen esimerkki

Jokaisessa asiassa on yksi perusääni. Lisä-äänten pistehinta kasvaa neliössä, joten äänestäjä joutuu valitsemaan tärkeimmät kysymykset.

Puolustusmenot
81 pistettä
10 ääntä
Paikallinen tie
16 pistettä
5 ääntä
Kulttuurikeskus
0 pistettä
1 perusääni

97 / 100 pistettä käytetty

Puolustus saa 81 pistettä, tie 16 pistettä ja kulttuurikeskus 0 pistettä.

Valtakirja on peruttavissa

Äänen voi siirtää luotetulle asiantuntijalle ja ottaa takaisin heti.

Liittokuntahallinto hoitaa puolustuksen, oikeus valvoo rajoja

Liittokuntahallinto
5 %

Myyntivero rahoittaa Suomen sotilaallisen puolustuksen. Muita liittokuntatason veroja tai julkista velkaa ei sallita.

Puolustuskoordinaattorin kausi on kaksi vuotta. Uudelleenvalinta on kielletty.

Liittokuntaoikeus
I

Oikeus valvoo vain perustuslain I artiklan luovuttamattomia oikeuksia.

Tuomioistuin on erillinen puolustushallinnosta eikä saa luoda Liittokunnalle uusia tehtäviä.

Lue viiden artiklan perustuslakiluonnos →

Sveitsi on testannut kansanäänestyksiä ja kantoni-itsehallintoa

1848
Sveitsin liittovaltion perustuslaki tuli voimaan
1874
valinnainen kansanäänestys liittovaltion laeista tuli käyttöön
1891
kansalaisaloite perustuslain muuttamiseen tuli käyttöön
666
liittovaltion ehdotusta 323 äänestyskerrassa vuoteen 03/2024 mennessä

Sveitsi on testannut kansanäänestyksiä ja alueellista itsehallintoa vuodesta 1848. Kun rationaalinen enemmistö päättää menoeristä yksi kerrallaan, vain aidosti yhteistä etua palvelevat menot selviävät. Se on matematiikkaa, ei politiikkaa.

Lähde: Sveitsin liittovaltion tilastovirasto, 03/2024
Vertaa nykyjärjestelmää, Minimireformeja ja Liittokuntaa →
VALTIONVELKA— mrd

© 2026 Suomen Liittokunta. Kaikki oikeudet pidätetään.

Pohjolan Ihme